Vilkas viikko

MAANANTAI

Viikko alkoi EA1 -kurssin toisella osalla, jossa opimme kaikenlaista, kuten haavojen sitomista ja  palovammojen hoitoa, sekä saimme lisätietoa sokista. Ihan laiskuuttamme kopioimme nämä tiedot Terveyskirjastosta, koska siellä oli täsmälleen samat tiedot kuin mitä saimme kurssilta.

Palovammat jaotellaan vaurion asteen mukaan:

• 1. asteen palovammassa iholla on kipua ja punoitusta mutta ei rakkuloita. Tunto on säilynyt ennallaan. Tällainen vamma paranee nopeasti jälkiä jättämättä, vaikka ihon pintakerros saattaa kuivuneena hilseillä pois palaneelta alueelta.
• 2. asteen palovammassa ihon pintakerros on palautumattomasti varioitunut ja sen alainen kerros erittää kudosnestettä, jolloin ihoon muodostuu rakkuloita.
• 3. asteen palovammassa vaurio ulottuu ihonalaisiin kudoksiin ja iho on vamma-alueelta tuhoutunut.

Palovamman laajuutta kuvataan yleensä prosenttilukuna eli arviona siitä, kuinka monta prosenttia koko ihon pinnasta on vaurioitunut. Esimerkiksi aikuisella kämmenen kokoinen palovamma-alue vastaa noin 1 % kehon pinta-alasta, koko yläraajan iho noin 9–10 %, alaraajan noin 18 %.

Haavatyypit

Naarmu tai pintahaava syntyy raapaisusta tai kaatumisesta. Iho voi vahingoittua laajalta alueelta, ja hiussuonien rikkoutuessa haavasta tihkuu verta ja kudosnestettä.


Viiltohaavan aiheuttaa terävä, leikkaava esine esimerkiksi puukko tai lasi. Viiltohaava voi olla pinnallinen tai syvä. Syvä viiltohaava ulottuu ihonalaiseen kudokseen ja vaurioittaa lihaksia, hermoja, verisuonia ja jänteitä ja vuotaa usein runsaasti. Haavan reunat ovat siistit.


Pistohaava syntyy, kun esimerkiksi naula tai tikku, puukko tai muu terävä esine puhkaisee ihon. Koska iho usein sulkeutuu, vuoto ulospäin saattaa olla vähäistä, mutta kudoksen sisällä saattaa olla vakavia kudos- tai elinvaurioita ja verenvuotoa. Erityisen vaarallinen on vartaloon osunut pisto.


Ruhjehaavan aiheuttaa yleensä tylppä esine. Iho rikkoutuu, ja vamma-alue on repaleinen. Näkyvä verenvuoto voi olla niukkaa tai runsasta, mutta kudokseen voi vuotaa verta runsaasti. Haavassa on risaiset reunat ja kudospuutoksia. Murskaava ja repivä väkivalta aiheuttaa vakavimmat vammat.


Ampumahaavassa luodin sisäänmenoaukko on yleensä pieni, mutta ulostuloaukko saattaa olla laaja. Vaikka näkyvä vaurio on vähäinen, paineen aiheuttama sisäinen vamma on usein vakava. Ulostuloaukosta voi vuotaa runsaasti verta. Erityisen vaarallinen on vartalon ampumahaava.
Puremahaava syntyy eläimen tai ihmisen puremasta. Näissä tilanteissa haavan tulehdusriski on erityisen suuri.

(terveyskirjasto.fi)

Sormi on särki.

Pieni avaruuspeittomerenneito.

Metsälanssi.

Pitänee mainita, että kaikki saivat ensiapukorttinsa kunniakkaasti taskuun. Hyvä meidän ryhmä!

TIISTAI

Vapaapäivä. :)


KESKIVIIKKO

Aamu alkoi lähes virkeällä porukalla - vasta yhdeltätoista! - Rauhaniemen kansankylpylän parkkipaikalta. Paikalla olivat myös TREDUn lähihoitajaopiskelijat, joiden kanssa meidän oli tarkoituksena toteuttaa luontopäivä vanhuksille. Kokoontumisen jälkeen ryhmät hajaantuivat valmistelemaan omia pisteitään. Päivän aikana ehdittiin touhuta monenmoista: kirjoitettiin toiveita toivepuuhun, paistettiin makkaraa, juotiin kahvia, otettiin vanhuksista muotokuvia, tunnusteltiin, haisteltiin ja tunnistettiin erilaisia kasveja ja jopa pienet yhteislaulut tuli toisella nuotiopaikalla kahvien lomassa viriteltyä.

 Tapahtuma oli varsin onnistunut ja vanhukset kiittelivät kovasti ihanasta iltapäivästä.

Toivepuu

Aistit virkeiksi!

Makkara maistui.

Samoin kuin kahvi.

Nokipannun nosto.

Tassuterapeutti.

TORSTAI

Torstaina oli odotetun yöleirin aika. Aamupalan jälkeen osa porukasta meni kauppaan, osa jäi pakkailemaan reissuun tarvittavia varusteita.

Rajalaan saavuttuamme purimme autoista välineet, valmistimme lounaan, pilkoimme puita ja lämmitimme takkaa sekä kotaa. Hommaa riitti ja sosekeitto maistui nälkäisille. Lounaan jälkeen oli vapaata toimintaa, jonka myötä suurin osa pajalaisista päättikin vetäytyä kotaan nokosille.

Soppaa.

Polttopuuta kotaan.

Nokonen ja nokosen kaveri.

Sweet dreams are made of these...

Saunanpesä tulille, ihan kohta.

"Työn orjat sorron yöstä..." Eli "ahkerat" saunanlämmittäjät.

Vesipadan mystinen sielunelämä.

Nokosten jälkeen oli hyvä alkaa valmistelemaan päivällistä sekä lämmittämään saunaa. Osa porukasta kalasteli ja kävi kävelyllä leirikeskuksen lähettyvillä. Ehdimme myös harjoittelemaan yhteistyötä parin tehtävän kautta. Ensin tehtävänä oli laskea ongenvapa ryhmänä sormien varassa maahan. Kuulostaa ehkä yksinkertaiselta, mutta tarvittiin muutama yritys, ennen kuin vapa suostui laskeutumaan putoamatta. Sitten kuljimme metsässä jonossa sokkoina, enimmäkseen polkuja pitkin, peränpitäjän opastamana, mikä sujuikin jo aika paljon paremmin kuin edellinen tehtävä.

Potut pottuina. Toisinaan lohkoina.

Pottuilua. Mahdollisesti. Voi olla ruokakin kyseessä.

Hobittien sauna?

Ruoka valmistui omassa tahdissaan ja lopulta päästiin maistelemaan (melkoisen reipassuolaista) loimulohta ja lohkoperunoita. Päivällisen jälkeen korsusauna kutsui ensimmäistä porukkaa. Rohkeimmat kävivät jopa hyytävässä järvessä pulahtamassa. Putipuhdas ryhmä kokoontui saunomisen ja iltapalan valmistelujen jälkeen kotaan, jossa kaikki kirjoittivat toisilleen positiivista palautetta, ihan vain muistutukseksi siitä että olemme kaikki aivan mahtavia tyyppejä, vaikkei siltä aina tuntuisikaan. Iltapalaksi syödyt grillivartaat maistuivat mainioille, vaikkakin lopulta nuotiossa taisi olla enemmän juustoa kuin tikuissa tai ruokailijoiden suussa. Syötyämme hyvä ruoka painoikin jo mahanpohjaa petiin. Nukkumaan oli helppo mennä, koska ilmeisesti melko poikkeuksellisesti kaikki ryhmäläiset olivat valinneet kodan nukkumapaikakseen, ja kun kerran olimme siellä jo valmiiksi... Krooh pyyh.

Nuotio sammui vain kerran yön aikana luontaisten kipinämikkojen yhteistyön ansiosta.

PERJANTAI

"Hento on sumuinen harso,
hennompi on usvan ääni,
hennoin kaikista utuinen
        Ututyttö, Tuonen tuoja." 
- Korpiklaani: Sumussa hämärän aamun

Aamu alkoi suurimmalla osalla porukkaa vähän turhankin hitaasti, mutta kaikki ehtivät kuitenkin aamupalalle (osa vähän niukin naukin). Sen jälkeen pääsimme uudelleen kulkemaan sokkoina metsässä, mutta tällä kertaa ensinnäkin kaikkien silmät olivat sidottuina ja toisekseen meidän piti löytää määrättyyn pisteeseen ennalta valitsemamme puun luo. Jutun juju oli se, että saimme merkitä reitin etukäteen narulla ja kaikella, mitä keksimme luonnonmateriaaleista opasteiksi tehdä. Päädyimme käyttämään narua kulkuköytenä niin pitkälle kuin sitä riitti, ja lisäksi merkitsemään polun narulle asti puista pudonneilla oksilla, joita saatoimme tunnustella jaloillamme kulkiessamme. Hyvin meni, ja pääsimme melko nopeasti puumme luo. Lopuksi juoksentelimme lämpimiksemme "Kuka pelkää mustaa miestä" -leikin parissa. (Klikkaa ihmeessä linkkiä, niin luultavasti yllätyt ko. leikin alkuperästä.)

Ulkoilun jälkeen osa porukasta alkoi valmistamaan lounasta ja osa meni pakkaamaan. Ruoan jälkeen jo pakanneet jäivät siivoamaan keittiötä ja perjantain keittiömestarit pääsivät vuorostaan pakkaamaan omia tavaroitaan. Ja pian jo koittikin lähdön aika: tavarat autoon ja menoksi. Etapilla vielä ripustelimme makuupussit kuivumaan viikonlopun yli, ja viikko oli sitä myöten pulkassa.


Reissun menu:

Lounas - kasvissosekeitto
Jälkiruoka - hedelmäsalaatti

Päivällinen - loimulohi, lohkoperunat, salaatti

Iltapala - grillivartaat

Aamupala - leipää, puuroa, kahvia, mehua, kaakaota

Lounas - pastaa ja kastiketta (kasvis- ja lihaversiot erikseen)